Positiivisuutta etsimässä...

Miten kamalan helposti sitä vastoinkäymisten edessä tulee säälittyä itseään. Tulee valitettua ja voivotettua kun tämäki nmeni pieleen eikä mikään suju.

Eilen eräs varsin iäkäs sukulainen sai lausahduksellaan minut kuitenkin miettimään. Häneltä oli reilu viikko sitten otettu ajokortti pois ajokorttilääkärintarkastuksen jälkeen. Näin on monelle muullekin vanhemmalle ihmiselle käynyt ja usein kuulee reaktio on joko kiukkua tai itsesääliä. Mutta mitä sanoi tämä rouva. "On se niin paljon kiva kun minä näin pitkään sainkin ajaa". Kuulemma bussilla kulkeminenkin on osottautunut "niin käteväksi".

Moni asia taitaa näyttäytyä sellaisena kuin niitä katsoo. Iloa ja positiivisuuttakin voi lopulta nähdä siinä, missä sitä ei ensiajatuksella uskoisi olevan. Kuinka moni hankala asia onkin hankala vain ja pelkästään asenteen vuoksi? Kuinka monessa asiassa olisikin paljon hyvääkin kun asenne olisi toisin päin?

Rakkautta keittolautasella.

Helmi: Pink Vanilla Desserts

Pakko kirjoittaa paikasta joka on aivan helmi ja jossa on pakko pistäytyä aina Uudessakaupungissa vieraillessa. Saanko esitellä: Pink Vanilla Desserts!

Pahoittelen, mulla ei ole kunnon kuvia paikasta ainakaan nyt tähän hätään, mutta käykäähän kurkkaamassa facebookissa. Syytän päivittäistä makeanhimoani osin päivittäin ilmestyviä valokuvia päivän menusta ja olen sekä kiitollinen että katkera ettei asuta lähempänä. Kukkaro ja paino kiittävät, mieliteot ei. :D Vaikka okei, on mulla makeanhimo ollut aika usein aiemminkin...

Paikka on aivan keskustan tuntumassa "kivenheiton päässä" torista, mutta sen verran sivussa, että se pitää tietää jotta sinne varmasti tiensä löytää. Vahngossa ei välttämättä tästä kulje ohi vaikka keskustassa kävisi. Joka tapauksessa, kun ohi kulkee niin jo ulkopuolella tulee pakottaa tarve piipahtaa sisään.

Ja miksikö mä olen niin kovin tykästynyt Pink Vanillaan, tai "phink fanillaan" kuten meidän tyttö syystä tai toisesta paikan lausuu? :D Monestakin syystä:

* Rakastan kaikkea kaunista ja suloista, ja tämä paikka on sitä joka ikistä viimeistä yksityiskohtaa myöten. Ajatelkaa nyt että jopa vessassa oli vaaleanpunainen roskapussi! :O :D

*Rakastan kaikkea hyvää. Ja täältä sitä löytyy jos ja vaikka minkä laista. Herkkupuolella mm. ihania cupcakeja niin paljon että joka kerta on valinnan vaikeus (paitsi mein tytöllä joka valitsee aina jotain missä on vaaleanpunainen kuorrute). Niin ja ne cinnamonbunit... Apua. Kieli menee melkein mukana ja niitä vois syödä vaikka 5 kerrallaan. :D .Juomia löytyy niin kylmiä kuin kuumiakin fiiliksen mukaan.

*Palvelu on mitä loistavin. Ilmapiiri on ihana, aurinkoinen ja valoisa. Täällä kokee itsensä tervetulleeksi.

*Superhelmi: Lasten leikkinurkka! Täällä voi oikeesti itse istuskella ja nauttia olostaan ihan kaikessa rauhassa kun muksut viihtyy leikkinurkkauksessa. Mein tyttö ainakin todella hyvin. Pois ei haluais lähteä. Harvemmin kahviloissa oon törmännyt tämmöiseen luksukseen. :)

*Tää paikka on siisti ja kaikki yksityiskohdat on viimeistä myöten harmoniassa keskenään. Rento.

*Taustalla soi ihana musiikki. Täällä voi rupatella kaverin kanssa tai ihan vaan olla ja ajatella. 

Nämä nyt näin alkuun heti mielessäni lueteltavana. Sit muutama surkea kuva... :)

Tiskiä ja valikomaa...

Leikkinurkkauksen seinää.

Leikkinurkkausta..

Ja kaikille jotka nyt innostutte heti matkaamaan tähän ihanaan kahvilaan, muistakaa käteistä ottaa mukaan! Ainakin toistaiseksi täällä käynyt vain käteismaksu. :)

Joutsenpariskunta

 Ystävä menee huomenna naimisiin! <3 Sain kunnian tehdä hääkakun koristeen, toiveissa oli kaksi joutsenta ja pieniä vaaleanliiloja kukkia. Aiemminkin olen joutsenparin tehnyt, tuolloin onnistuminen oli suurta tuskaa. Nyt toteutus oli ilmeisesti muhinut mielessäni ja tällä kertaa onnistui helposti. Joutsenen vartalossa ja kaulassa kiertää rautalanka tukemassa, näin ollen kaulat eivät katkea niin helposti ja oli helpompi toteuttaa. Marsipaanin ja sokerimassan sekoitusta nämä koristeet ovat.

Ja vielä ylhäältä päin. :)

Kastejuhla!

Tästä se kaikki alkoi:

Vino pino muistilappuja ja työlistoja jotka vain lisääntyivät projektin edetessä. Meidän perheen pienin kastettiin eilen Taivaan Isän lapseksi. Ja koska kyseessä on pienen ensimmäinen juhla ja vieläpä yksi elämän tärkeimmistä juhlista, niin uskolliseen tapaani suunnittelin ja järjestelin juhlaa pitkään ja hartaasti. Keväällä supistusten vuoksi vuodelevossa ollessa aloitin jo askartelemalla kutsukortit, ristiäiskonvehdit yms. valmiiksi niin että tytön synnyttyä vain kirjoitettiin kutsutekstit ja nimet ja päivämäärät, tulostettiin ja liimattiin muuten valmiisiin asioihin. Yksi onnekkaimmista älynväläyksistäni oli, että kun vuodelepo lopulta toukokuun lopulla loppui, aloitin leipomisen ristiäisiä varten. Pakastin täyttyi siinä kohtaa kun olisi pitänyt olla tilaa marjoille ja muille säilöttäville. No, onneksi kesää on vielä jäljellä ja nyt se pakastin onkin jo paljon tyhjempi taas. :) Osa järjestelyistä siis etukäteen, osa sitten vauva sylissä, kantoliinassa tai vieressä. Viimeinen viikko ennen juhlaa olikin melkoista tohinaa...

Kutsukorttien viimeistelyt Hipsukan kanssa yhdessä. 

 Valmiit kutsukortit:

Kastejuhlaa ei vietetty meillä täällä kotona vaan miehen vanhempien luona, valtava kiitos heille. Helpotti aivan älyttömän paljon kun ei tarvinnut omaa kotia tässä hötäskässä vastasyntyneen kanssa vielä siivota ihan tiptop. Meillä kun muuten ei ole koskaan ole mitään ylisiistiä, niin kuin nyt ei varmaan missään lapsiperheessä :P , mutta kun on juhlat niin niitä varten kyllä laitan niin siistiksi kun paikat ikinä saan.

Kävin viikko ennen juhlia läheisessä kukkakaupassa pistäytymässä. Kerroin että kastejuhlaan kukkia pitäisi saada. Mukana vein jo maljakot, jotta kimput sitten istuisivat maljakoihin mahdollisimman hyvin. Myyjä kysyi vauvan sukupuolta ja kuullessaan että tyttö on, kysyi että tulisiko kyseeseen sitten vaaleanpunaiset kukat. Niitä olin itsekin miettinyt, mutta vähän varovaisesti kuitenkin kysyin, että onko tapana AINA ottaa vaaleanpunaista tytön kastejuhlaan, vai tulisiko jokin muu väri kyseeseen. Kuulemma erinomaisesti. Kyselin sitten mitä mieltä kukkakauppias olisi keltaisista kukista tytön kastejuhlassa, hyvin kuulemma sopii. Keltainen kun on mielestäni niin ILOINEN väri. Ihme ja erityinen ilon aihe tämä tyttö on meille siskonsa tavoin ollut, joten päädyin sitten keltaisiin kukkiin. Keltaista ruusua, keltaista freesiaa ja harsoa sekä vähän murattia. Ennen juhlia noudin kukat ja kauniita oli!  Lisäksi anopin idea, ruusut ihaniin lumme-kynttilänjalkoihin. Oli todella kauniit koristeet pöytiin.

Sittenpä tarjoilut, koko pöydästä kuva yllä. :) Rakastan leipomista aivan valtavasti (edellinen bloginihan keskittyi pelkästään leipomiseen ja kakkuihin ja tullee varmaan selväksi tämänkin blogin täyttyessä). Juhlien järjestelyn yksi parhaita asioita on tarjottavien suunnittelu ja toteuttaminen. Herkkuja ei koskaan voi olla tarjolla liikaa. Päin vastoin, leivon kaikkea aina ylenpalttisen paljon, kahdesta syystä: 1) ei tarvitse hermoilla ja murehtia, loppuuko jokin kesken ja 2) on ihanaa kun juhlien jälkeen pärjää hyvän aikaa yksillä leipomisilla niin että kaapissa on aina tarjottavaa vaikka yllätysvieraiden varalle. 

Suolaista oli tarjolla:

Kinkkuvoileipäkakku 

Saaristolaislimppu ja lämminsavulohilevite/voi 

Kinkkukierteet 

Makeaa oli tarjolla:

Black bomb-kakun ohjeella tehdyt suklaakuutiot 

Herrasväen pikkuleivät 

Kaurakeksit

Kierrekeksit

Sydänpiparit

Sokeri-kanelipullat 

Täytekakku

Suklaakonvehdit

Hedelmäkarkit

Juotavaa oli tarjolla:

Kahvi

Tee

Sekamehu

Appelsiinimehu

Seuraavaksi vähän tarkempia kuvia. Osa resepteistä on netistä, laitan linkkejä. :)

Ulla Svenskin Suloiset Suolaiset kirjasta löytyy resepti tämän kinkkuvoileipäkakun pohjaan ja täytteeseen. (Kirjastosta kirjan lainasin, mutta totesin kirjan niin monipuoliseksi, että se on saatava itselle omaksi.) Voilepäkakun kuorrutteen tein vanhaan tottumaani tapaan 200g tuorejuustoa (tässä tapauksessa Viola laktoositon Yrtit tms) ja puoli purkkia kermaviiliä. Riittää yhden pyöreän voileipäkakun kuorruttamiseen, kun pohjan olin leiponut 24cm kakkuvuuassa.

Kinkkukierteiden ohje löytyi suoraan voitaikinapurkin kyljestä. Näissä siis yksinkertaisesti kaulittiin voitaikinalevy vähän littanammaksi, päälle leviteltiin paprika-kinkku-tuorejuustoseosta, rullattiin ja leikattiin viipaleiksi. Kokeeksi yritin leipoa nämä ilman muffinssivuokia, mutta kierteet hajosivat ruman mallisiksi. Siksipä muffinssikipoissa, tarjolle olisi voinut ehkä näin jälkikäteen ajatellen laittaa ilman noita vuokia..

Saaristolaislimpun reseptin olen taannoin löytänyt täältä, ja erittäin hyväksi reseptin todennut. Leivälle levitettäväksi oli ihan voita, ja sitten superherkullista savulohitahnaa. 

Lämminsavulohitahna:

2 keitettyä kananmunaa

1 punasipuli (pieni)

200g lämminsavulohta,

100g maustamatonta tuorejuustoa

Sitruunanmehua maun mukaan, niin että sopiva hapokkuus löytyy

Suolaa, pippuria ja tilliä

Keitetyt kananmunat muussataan, samoin kala pilkotaan/muussataan pieneksi. Kaikki aineet sotketaan keskenään levitteeksi, maustetaan. HYVÄÄ!

Black bomb-kakun ohjeella (löytyy täältä) tein nämä suklaakuutiot. Tämä resepti on aivan järkyttävän hyvä, koska sen lisäksi että nämä ovat aivan superherkullisia, niin nämä ovat myös monelle allergikolle sopivia (munaton + maidoton), ja samalla ohjeella voi tehdä eri muotoisia, toki saman makuisia, leivonnaisia eri tilanteisiin. Voi tehdä näitä kuutioita, isompia nompparellipiirakan palasia, kakkupohjan tai muffinsseja. Sata kertaa olen tätä reseptiä käyttänyt ja aina yhtä loistavaksi todennut!

Herrasväen pikkuleipien ohje löytyi täältä. Tein tupla-annoksen ja sain aikaiseksi 80 pikkuleipää. Ennen en ole herrasväen pikkuleipiä tehnyt, ja olipa ylettömän vaikea taikina käsitellä! Onkohan se aina vai vain tämä ohje. Mitä ohjeita selailin, niin aika samanlaisia suhteita näytti aineet olevan. Siitä huolimatta, että taikina oli jääkaapissa muutaman tunnin ennen leipomista ja vielä koko leipomisen ajankin, niin sitä verta pehmeää oli että meinasi tarttua joka paikkaan ja kauliminen oli HANKALAA. Lopulta keksin taputella käsin taikinan ohueksi ja vain viimeisen pinnan silotuksen tein kevyesti kaulimella. Näin onnistui lopulta hyvin. Nämä oli myös lopulta monen kokoisia nämä minun pikkuleivät, koska onnistuin vasta kahden viimeisen pellillisen kohdalla löysin sopivan paksuuden ja sain kaikki paistumaan ja kohoamaan saman verran. No. Hyviä silti. :D Ja seuraavalla kerralla leipominenkin onnistunee helpommin kun nyt keksin kikkakolmoset joiden kanssa se sujuu. 

Strösselikierrepipareiden ohjeen sain facebookin Leivotaan-ryhmästä. Tytön ristiäisiin oli PAKKO saada pinkkejä, ja tuota pinkkivalkoista strösseliä etsittiin pari päivää kissojen ja koirien kanssa. Onneksi etsittiin ja löydettiin, koska strösseli oli piparmintun makuista ja antoi kivasti potkua näiden makuun. Ensi kerralla ajatteli tehdä sitruuna tms. atomilla maustettuha ja kelta-oranssilla

 strösselillä koristeltuja keksejä, keltaisin tai oransseun raidoin. Niistä tullee hyviä ja hienoja... Ja kaakaojauheella maustettuja/värjättyjä ja suklaa strösserillä koristeltuja suklaakierrekekejä ja ja ja... Näiden varalle mulla on miljoona ideaa!! Taikina oli ihana käsitellä!

Nämä suklaat hankin puhtaasti siksi että olivat niin syötävän suloisen kauniita. <3

Hedelmäkarkkeja. Taisivat suurimmaksi osaksi kadota lasten suihin, toivottavasti ei tullut vatsakipuja... :) Ihanat kukatkin näkyy tässä vähän lähemmin.

Kaurakeksien ohje löytyy täältä. Nämä tais olla ihan kaurahiutaleista, mut tosi hyviä, vähän eri vivahteisia maultaan tulee neljän viljan puurohiutaleista. :)

Nämä kierrepullat on mulle SUURI ilon aihe. Ensimmäistä kertaa ikinä mä onnistuin pullien teossa! Nää oli pehmeitä ja ihania, jopa pakastuksenkin jälkeen vielä! Resepti löytyy kirjasta nimeltä Leivo herkkuja helposti. Takuulla käytän tätä reseptiä jatkossakin. :)

Jotta sellaiset juhlatarjoilut tällä kertaa. :)

"Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalanvaltakuntaa vastaan niinkuin lapsi, hän ei sinne pääse. Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä."

Mark. 10:13-16

Ja tässä vielä meidän pieni prinsessa: