Vähän erilainen juhannusaatto

Juhannusaattooni kuuluu perinteisesti saunomista, ulkona oleilua, grillailua ja hyvää ruokaa, uimista, mökkeilyä tai juhannusjuhlia. Porukka ympärillä on aina ollut iso, perheen ja suvun kanssa olen ylipäätään koko juhannusta tottunut viettämään. Siispä eilen olikin elämäni erikoisin juhannusaatto, kun päätin kylmän ja tuulisen sään vuoksi jättää mökkireissun kuopuksen kanssa väliin ja jäädä kotiin. Mitään ylläolevassa listassa ollutta ei tapahtunut. 

Aamulla piti käydä kaupassa, vaan se hötäskässä unohtui. Pakastimessa olisi ehkä ollut makkaraa, mutten osaa käyttää kaasugrilliämme eikä yksin ulkona kylmässä grillaaminen muutenkaan houkuttanut. Jep jep, saanko esitellä juhannusaattolounaani:

Mutta sainpas kaikkea kivaakin silti tehtyä!! Typykän päiväunien aikana ja vähän välissäkin laitoin ompelukoneen ja saumurin laulamaan.

Aloitin stressinpoisto-ompelulla:

20 kestorättiä talouspaperien käyttämisen tilalle haalituista ja ylijääneistä joustofroteetilkuista. Jos joku päättää laskea, niin tästä alla olevasta puuttuu kaksi, kun joutuivat jotenkin selkäni taakse. :D 

Ja vielä pienemmät palat muotoutuivat kestovanulapuiksi, 26kpl näitä, pienimmät ovat n. 4-5cm halkaisijaltaan.

Ihanaa surinaa ilman että tarvitsee ajatella oikeastaan mitään ja valmista tulee.

Päivän suurempi projekti oli niin sanottu pakko-ompelus, mutta lopulta tästäkin tuli tosi positiivinen fiilis. Olen luvannut pikkuveljelle hupparin, ehkä kaksi kuukautta sitten jo. Nyt lupasin että juhannuksena tuon.. Viimetingassa sitten viimeisenä päivänä aloitin sitä tekemään.  Alku oli kamala. Etukappale koostuu oikeasti monesta osasta, nyt kaavapaloista osa oli kadonnut. Ei auttanut kuin piirtää kokonaan uusi etukappale. Tietenkin ne kriittiset kohdat puuttuivat, eli kaula-aukko ja kädentie. 

Vähän myöhemmin, kun tuli aika tehdä napinlävet hupun nauhoja varten, totesin kaikkien tukikankaiden ja -nauhojen kadonneen. Olin jo luovuttamassa mutta Facebookin ompeluryhmässä taas sain vinkin kokeilla kaksinkertaiseen kankaaseen napinlävet tekoa. Jee! Toimi! Siispä napinläpien kohdalla on palat kangasta ja siistit tuli!

Kaava tässä oli sama sk:n kaava kuin miehen huppareissa joita tässä blogissa aiemmin. Hupun muokkasin, kun veli toivoi isompaa. Toivottavasti kelpaa. Mutta haasteet oli monet tässä "pikaisessa surautuksessa". Hauskaa oli se että jokainen vastoinkäyminen muuttui onnistumiseksi ja loppufiilis on hyvä.

Vaan ei loppuneet ompelut vielä tähän. Illalla kymmenen jälkeen huomasin, että Saumanvaraan oli tullut yhdeksältä ylläriveivi. Veivaamiseen hurahtaneena päätin pikaisesti ja myöhässä lähteä mukaan, vaikka huppari oli vielä hiukan kesken. 

Piti siis keksiä mitä mun nopeudella (=hitaudella) voi saada aikaan reilu puolessa tunnissa. Ohjeet veiviin jäivät etsimättä, pikasilmäilin ketjua läpi ja bongasin sanoja vapaa, juhannus ja vehreä. Oletin et aihe vapaa.. :D kurkkasin kangaslaatikoihin ja paapiin puput ne siellä kurkki kesäisen vehreän vihreältä kankaalta, jonka olin jo melkein unohtanutkin.. Mekkotehtaan Orelma taas on paitsi äärettömän nopea ja simppeli tehdä, myös ehkäpä yksi ihastuttavimmista ja kesäisimmistä mekkomalleista mitä tiedän. Niinpä isompi tyttö sai itselleen juhannusmekon koossa 122/128. :)

Hyvää juhannusta!

Sinistä juhlaan.

Toukokuulla Eurokankaan palalaarista silmiin osui ihana sininen isoin kukin kuvioitu Scuba-niminen kangas. Tosi joustavaa, pehmoista, paksuhkoa. Blogeissa olen törmännyt siitä tehdyn mm. legginssejä. Ostin sen sitten mukaani ajatuksena tehdä siitä kesän juhliin uusi mekko. Ensimmäiset kahdet juhlat menivät vielä viimekesänä hankitussa odotus-imetysmekossa, mutta viime viikonloppuna olleisiin serkun rippijuhliin sain lopulta mekon tehtyä.

Mallia musta ei ikinä saa. Mä en osaa poseerata kameralle enkä olla millään tavalla luonnollinen. No. Eiköhän se selviä kutienkin millainen mekko tässä on tullut tehtyä.. :)

Eestä:

Takaa:

Sivusta:

 

Kaavan pohjalla oli Ottobre 2/2014 Asian print, jota aika lailla muokkasin. Pidensin ja levensin helmaa, takaa helma myös pyöreästi muutaman sentin pidempi kuin edestä. Etukappaleelle muokkasin "vesiputouskauluksensuuntaisen löysähkön lörpsötyksen". Kaula-aukko leveni kauemmas vartalon keskikohdasta, olkaa levensin kohti käsivartta niin että sain tuommoiset ns. hihanalut syntymään. Selkeästi selostettu, eikös? :D

Päällä tämä on joustavuutensa ja muutenkin tuntunsa vuoksi ihan älyttömän ihana kangas! Tykkään! <3

Reissuvaatetta!

Juhlittiin appivanhempien pyöreitä vuosia ja 35v avioliittotaivalta reissun päällä Ruotsissa. Helteitä ennakoiden huomasin ettei pienemmällä ole kun pari helteisiin sopivaa vaatetta, siispä sarjatyönä vähän lisää.

Ihanat kissat myös pienemmälle: 

Sitten myöskin majapuulta taannoin hankittu alepala muuntui mekoksi myös, olin jo pois myymässä kun en keksinyt mitä tekisi.. Vaan oranssi resori herätti tän kyllä eloon. :)

Noshin ihanat trikoopalat sain kangasvaihtokaupalla! Nää on ihanan pehmoisia nämäkin!

Ja kun pienemmälle tuli tehtyä niin tein sitten vielä isommallekin. Etukäteen leikatut vaatteet surautin valmiiksi viime hetkillä ennen reissua: paininjalan alta päälle ja autoon. :D 

Takakappale leveää raitaa:

Pikkuneidin mekot koko 80cm, kaava löytyy uusimmasta ottobre-lehdestä. Leggarikaavat itse sovellettu muutaman ob-kaavan pohjalta.

Isomman tytön tunika ja leggarit 122cm, kaavat samat kuin kissasetissä, vain tunikan helmaa lyhennetty. :)

Reissussa vauhtia riitti! Ja hellettä. Leggarilahkeet rullattiin polviin kun tuli kuuma. :)

Ja housunpolvet pääsi tosikoitokseen kun pienempi oppi konttaaminen jalon taidon! :D 

Ihana kesä! <3

Pienelle prinsessalle

Eilen illalla veivattiin taas. Tällä kertaa yllätyspaketti tuli Tanyasumilta. Ihanaa lämpöistä ja PEHMOISTA paksuhkoa joustocollegea. Lisähaasteena ilmaan oli heitetty tehdä jotain kaveriksi viimeviikkoiselle veivituotokselle..

Näistä lähdin liikkeelle: 

Keltainen resori, silitysarkki, timantit, yllärikangas.. Loput tilkut viime viikkoisesta sipulikankaasta.

Parituntisen jälkeen kasassa oli tämä:

Ajattelin, että kun pieni prinsessani on helteisen päivän tepastellut sopuliprinsessamekossaan, niin (mikäli se ei ole jo pyykkiin lentänyt tahraisena ja tahmaisena) illan viiletessä voi vetäistä tämän päälle lämmikkeeksi. 

Silitysarkkinäpertely on mun pökkylöille sormille kyllä haastavaa...

Hihat saa taitettua lyhemmiksi näin:

Reiluhko, koko 80cm, kaava OB 1/09.

Veiviajan jälkeen otin vielä tilkut käteeni, pyörittelin, pohdin, ihmettelin...

Sain kuin sainkin pipon vielä kaveriksi tunikalle tehtyä:

Ja sipuliprinsessat kurkkivat täällä:

Totesin tuossa, että voi että mä nautin tästä ompelusta ja siihen liittyvästä näpertelystä..!

Tässä vielä koko Sipulista lähtenyt setti:

<3

P. S. Lisään linkkejä myöhemmin. :)

Keijuja

Toisinaan vastaan tulee kangas, joka ei verkkokaupan kuvakkeessa (tai ylläolevassa tai muissakaan valokuvissa) ihan kauheasti sytytä, mutta sitten luonnossa saa huokaisemaan ihastuksesta. Tämä Sashopin keijutrikoo on yksi niistä. Olin katsellut sitä - punaisen värin vuoksi uskoin isomman tytön siitä kovasti, mutta en kuitenkaan uskonut sitä tilaavani. Kuitenkin Kankaiden Yö-tapahtumassa kävi niin, että voitin 10e lahjakortin Sashopiin ja tilasin sitten tätä pienen pätkän. Ja kun se postista kolahti, niin oih ja voih. IHANA! Raikas, pirteä, kaunis, ai että..!

Kaapista löytyi varsin hyvin keijun siipien kanssa natsaavaa trikoota, ja tein siitä tuommoiset pienet somat perhoshihat. Tässä opettelin myös ensimmäisen kerran käyttämään saumurini rullapäärmettä. Ohjekirja oli tietenkin hukassa, mutta netin ompeluryhmästä sain nopeasti selkokieliset ohjeet ja rullapäärmäys onnistui. Mun uusi lempikaveri. :) Rullapäärmeellä laitoin sekä perhoshihojen reunat, että koko tunikan helmankin.

Kaverikseen tunika sai caprileggarit, joihin silitin lahkeisiin tunikasta ideansa ottaneet perhoset. Täysin vastaavan muotoiset ne eivät ole, mallailin ja saksin vapaalla kädellä. Vasta jälkeenpäin keksin miten olisin saanut kopioitua perhosten muodon täydellisesti mutta eipä tuo nyt haittaa. :)

Tässä vielä sovituskuvia:

<3

p.s. Mä opettelen niin kovasti näiden ompelusten tekemistä ja ompelukoneiden käyttöä, etten koskaan muista opetella kameran käyttöä ja siksi kuvat ovat ainakin toistaiseksi aina valitettavan "räps ja räps" -laatuisia... :D