Lapset on ihania. (Toki en kiellä etteikö välillä olis myös pinna kireellä niiden kanssa, kyllä ne rasittaviakin osaa olla :D ). Ne on ihan supermegaihania pienenä. Mutta vähintään yhtä ihania ne on kun ne kasvaa ja saa ihmetellä jatkuvasti miten oppivat uusia taitoja toinen toisensa perään. Ja yks kaks niiden kanssa voi tehdä jo vaikka ja mitä yhdessä. Ja se on mukavaa se.
Oma isompi tyttöseni on nyt sitten jo (pieni) iso eskarilainen. On välillä kauhean halukas ompelemaan. Suuritöisin yhteinen projektimme on tässä:
Tuli aika ihana, eikös! Työtä tämmöisessä paidassa oli sen verran että ei se kerralla valmiiksi tullut, vaan sitä on työstetty jo pidempään vähän kerrallaan. Tyttö valitsi kankaat, minä kaavan (Hoops Ottobre 3/2012). Minä kiinnitin kaavat kankaalle, tyttö leikkasi. Ompelusta suurimman urakan suoritti tyttö, minä applikoin tuon merkin ja tein viimeistelyt (käänteet ja kaula-aukon kanttaus...). Kyllä tätä kelpaa käyttää. <3
Eikä se aina niin suuritöistä tarvitse olla. Monesti pienet jutut on kivampia, kun ne tulee nopeasti ja kerralla valmiiksi. Ison pienen kärsivällisyys kestää paremmin projektin alusta loppuun. Niinkuin esimerkiksi tämmöisessä hiuspannassa:
Tarvitaan tilkkulaatikosta joku pitkä soiro (tai jos ei omista kankaita ja tilkkulaatikkoa, niin kierrättäen voi tehdä vaikka vanhasta t-paidasta, mistä vain vähän joustavasta...), joka suunnilleen näyttäisi venyvän sopivan napakasti (ei kireä muttei löysäään) lapsen pään ympärille. Leikataan siitä suorakaide (joko aikuinen leikkaa tai ohjataan lasta leikkaamisessa..). Taitetaan kahtia oikeat puolet vastakkain, ommellaan pitkä sivu kiinni. Käännetään oikea puoli päälle. Työnnetään päät sisäkkäin, taitetaan ulommaisenleikkuureuna sisäpuolelle piiloon. Ommellaan kiinni. Ja ei muuta kuin päähän.
<3
Että kyllä ne lapset vaan on ihania ja taitavia ja kyllä niiden kanssa sitten vaan on niin mukavaa yhdessä puuhailla. Ja iloita ja ihastella kun koko ajan oppivat uutta ja osaavatkin vaikka mitä.
<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti