Vähän erilainen juhannusaatto

Juhannusaattooni kuuluu perinteisesti saunomista, ulkona oleilua, grillailua ja hyvää ruokaa, uimista, mökkeilyä tai juhannusjuhlia. Porukka ympärillä on aina ollut iso, perheen ja suvun kanssa olen ylipäätään koko juhannusta tottunut viettämään. Siispä eilen olikin elämäni erikoisin juhannusaatto, kun päätin kylmän ja tuulisen sään vuoksi jättää mökkireissun kuopuksen kanssa väliin ja jäädä kotiin. Mitään ylläolevassa listassa ollutta ei tapahtunut. 

Aamulla piti käydä kaupassa, vaan se hötäskässä unohtui. Pakastimessa olisi ehkä ollut makkaraa, mutten osaa käyttää kaasugrilliämme eikä yksin ulkona kylmässä grillaaminen muutenkaan houkuttanut. Jep jep, saanko esitellä juhannusaattolounaani:

Mutta sainpas kaikkea kivaakin silti tehtyä!! Typykän päiväunien aikana ja vähän välissäkin laitoin ompelukoneen ja saumurin laulamaan.

Aloitin stressinpoisto-ompelulla:

20 kestorättiä talouspaperien käyttämisen tilalle haalituista ja ylijääneistä joustofroteetilkuista. Jos joku päättää laskea, niin tästä alla olevasta puuttuu kaksi, kun joutuivat jotenkin selkäni taakse. :D 

Ja vielä pienemmät palat muotoutuivat kestovanulapuiksi, 26kpl näitä, pienimmät ovat n. 4-5cm halkaisijaltaan.

Ihanaa surinaa ilman että tarvitsee ajatella oikeastaan mitään ja valmista tulee.

Päivän suurempi projekti oli niin sanottu pakko-ompelus, mutta lopulta tästäkin tuli tosi positiivinen fiilis. Olen luvannut pikkuveljelle hupparin, ehkä kaksi kuukautta sitten jo. Nyt lupasin että juhannuksena tuon.. Viimetingassa sitten viimeisenä päivänä aloitin sitä tekemään.  Alku oli kamala. Etukappale koostuu oikeasti monesta osasta, nyt kaavapaloista osa oli kadonnut. Ei auttanut kuin piirtää kokonaan uusi etukappale. Tietenkin ne kriittiset kohdat puuttuivat, eli kaula-aukko ja kädentie. 

Vähän myöhemmin, kun tuli aika tehdä napinlävet hupun nauhoja varten, totesin kaikkien tukikankaiden ja -nauhojen kadonneen. Olin jo luovuttamassa mutta Facebookin ompeluryhmässä taas sain vinkin kokeilla kaksinkertaiseen kankaaseen napinlävet tekoa. Jee! Toimi! Siispä napinläpien kohdalla on palat kangasta ja siistit tuli!

Kaava tässä oli sama sk:n kaava kuin miehen huppareissa joita tässä blogissa aiemmin. Hupun muokkasin, kun veli toivoi isompaa. Toivottavasti kelpaa. Mutta haasteet oli monet tässä "pikaisessa surautuksessa". Hauskaa oli se että jokainen vastoinkäyminen muuttui onnistumiseksi ja loppufiilis on hyvä.

Vaan ei loppuneet ompelut vielä tähän. Illalla kymmenen jälkeen huomasin, että Saumanvaraan oli tullut yhdeksältä ylläriveivi. Veivaamiseen hurahtaneena päätin pikaisesti ja myöhässä lähteä mukaan, vaikka huppari oli vielä hiukan kesken. 

Piti siis keksiä mitä mun nopeudella (=hitaudella) voi saada aikaan reilu puolessa tunnissa. Ohjeet veiviin jäivät etsimättä, pikasilmäilin ketjua läpi ja bongasin sanoja vapaa, juhannus ja vehreä. Oletin et aihe vapaa.. :D kurkkasin kangaslaatikoihin ja paapiin puput ne siellä kurkki kesäisen vehreän vihreältä kankaalta, jonka olin jo melkein unohtanutkin.. Mekkotehtaan Orelma taas on paitsi äärettömän nopea ja simppeli tehdä, myös ehkäpä yksi ihastuttavimmista ja kesäisimmistä mekkomalleista mitä tiedän. Niinpä isompi tyttö sai itselleen juhannusmekon koossa 122/128. :)

Hyvää juhannusta!