Tänään piti olla sadepäivä. Eilen jo päätin että tänään on sitten leipomispäivä. Harmaata ja ankeeta on kyllä ollut koko päivä aamusta lähtien, mutta aamuyön jälkeen ei ole satanut kyllä yhtään. Sen verta märkää oli ulkona kuitenkin kaikki että väsyneenä ja leipomisia suunnitelleena ei kyllä ulkoilut houkuttaneet ollenkaan.
Tytöllä oli tänään kaveri aamupäivällä kylässä. Ihana kolmetuntinen - miten ne voikin leikkiä niin kivasti keskenään. Sillä aikaa sain leivottua ja vähän levättyäkin. Ei se lepo koko päiväksi riittäny, sen verta vähäistä oli, iltapäivä meni nuokkuessa ja odottaessa ukkokultaa kotiin. Näköjään raskausviikot 41+5 alkaa vaatia osansa.
 |
| Jälkkäriherkut tytöille. Jostakin saadut ikivanhat tupperin jälkkärikulhot on meillä aika usein käytössä, niihin saa tehtyä pienet kivat annokset. Lusikat on jostakin jätskikiskoilta saatuja kertakäyttölusikoita, joita kivojen värien vuoksi aina säästän ja uusintakäytän. Tällä kertaa annokset sisälsivät pari palloa vaniljajäätelöä, kaurakeksin puolikkaat, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta ja kukkaströsseliä. |
Leipomispäiväni tuotoksena syntyi ihanaa pähkinäleipää, jonka reseptin löysin pitkästä aikaa. Joku kerta voin sen täälläkin jakaa, on nimittäin pehmoista, hyvää ja kaiken lisäksi todella helppoa tehdä. Lisäksi tein kaurakeksejä tällä Valion reseptillä yhteensä 96 kpl. Syötäväksi, tarjottavaksi ja osan laitoin säästöön tulevia ristiäisiä varten. Tuota reseptiä olen aiemminkin käyttänyt, keksit pääsääntöisesti aina onnistuvat jos ei unohda uuniin kärähtämään. :D Kanelia en ole koskaan laittanut, mutta kaurahiutaleet korvaan välillä neljän viljan hiutaleilla. Voin tilalla käytän leivontamargariinia.
 |
| Valmiita keksejä olohuoneen senkin päällä lasipurkissa. Ihania lasipurkkeja rakastan. Ja meidän 5v on siitä erikoinen lapsi että meillä tosiaan voi huoletta säilyttää keksejä ja karkkeja näkyvillä ja ulottuvilla ihan vain siksi että ne ovat kauniita. Syystä tai toisesta ei ole niin perso makealle että tarttis pelätä neitosen napsivan niitä joka välissä. |
Päivän yksi helmihetki oli kun mies tuli töistä kotiin. Uskomatonta kyllä (?) se toi mulle kukkia! Siinä nuutuneessa, paksussa, tukalassa, väsyneessä ja ärtyneessä mielentilassa yks pieni kukkapuska suukon kera oli kyllä todellinen päivän pelastus ja piristys.
 |
| <3 |
p.s. Nyt tuolla ulkona paistaa jo ilta-aurinko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti