Olen keksinyt keinon löytää itselleni hyvää tuulta varsin helposti. Pelkästään lankalaatikkoon kurkistaminen saa yleensä hymyn huulille. Kauniilla, kirkkailla väreillä on ihmeellisen piristävä vaikutus! Siksi innostuin, kun facebookin Saumavara-ryhmän huhtikuun ompeluhaasteen teemana oli värit. Jokaiselle huhtikuun viikolle annettiin maanantaisin väri, joka piti jossakin ompeluksessa sunnuntai-iltaan mennessä toteuttaa. Tässä postauksessa minun värihaasteeni tuotokset.
Ensimmäinen väri: Punainen
Nelli Nuudelipään mekko isommalle tytölle naamiaisia varten. Raidallinen kangas anopin kangaskätköistä, yksivärinen punainen hihoissa omasta vanhasta topistani.
Kaveriksi tämä sai siniset legginssit:
Ja tottahan Nellillä Alpo-kissa pitää olla:
Alpo-kissa on pikapikasurautus sopivan värisestä resorista, raidat se sai tussilla piirtäen ja sisäänsä se söi saumurisilput. Kovasti pelkäsin mitä tyttö sanoo ja kelpaako tarkoitukseensa. Aamupalapöydässä tyttö kissan sai ja kommentti poisti huoleni: "Voi äiti miten sä oot voinu osata tehdä näin hienon Alpo-kissan!?". Ihana tyttö mulla. <3
Toinen väri: Keltainen
Hello Kittyä kesään. Kangas ehti jo jonkun aikaa lojua laatikossa toteutusta odottamassa. Kaavana muutaman vuoden takaisesta Ottobre-lehdestä Hoops, mutta lehden tarkempi ilmestymisvuosi ja numero on nyt kyllä aivan hakusessa.
Kolmas väri: Vihreä
Ikasyrin jättitähti-joustocollegesta syntyi miehelle huppari. Tähdethän eivät ole puhtaanvalkoiset vaan oikeastaan vaalean vihreät kun valkoiseen resoriin vertaa. Ero ei kuitenkaan ole luonnossa noin raju tai häiritsevä kuin tässä kuvassa... Tästä oli kiva tehdä, koska mieheni, joka ei juuri kankaistani "aha" ja "kiva"-kommentteja enempää perusta, totesi itse että tästä voisi hupparin tehdä, kun alkuvuonna kankaita selailin netissä.
Tähän väliin pitää kertoa myös toisesta haasteesta. Heidi, jonka blogin löydät klikkaamalla tätä, haastoi toiseen Saumavaran haastejuttuun liittyen minut tekemään jotakin vetoketjullista. Jatkoin jättitähtikankaan tuhoamisella ja tein meidän tyttösille samisteluvaatteet iskän kanssa.
Isommalle vetoketjullinen huppari:
Ja pienemmälle vetoketjullinen jumpsuitti:
Yleensä on samisteluvaatteita äidille ja tyttärille joka puolella, mutta nyt on sitten meillä miehellä ja lapsilla omansa. Minulle tätä tähtikangasta ei enää riittänyt. Eikä väliksi. Itselleni on suunnitelmissa jotakin samoilla väreillä löytyvästä vinoraitajoustocollegesta.. :D
Neljäs väri: Violetti
MIW-kaavan (Make it work, Linneliltä) pohjalta olen tässä pikkuhiljaa yrittänyt tehdä itselleni täydellistä paitakaavaa. Jatkoin sitä violettihaasteen kanssa, tuo kangas on pohjaväriltään tummanvioletti, synkkä kuva ei anna oikein selvää juurikaan mitä siinä on... :D Tämän tuotoksen myötä sain hartiaseudun istumaan jo tosi kivasti, lisäksi huomasin siirtää vyötärön oikealle korkeudelle. Ei ihme että aiemmissa on vatsanseudulla ollut kireyttä vaikka vyötärön piti olla oikean mittainen, kun se kaavan kapein kohta oli 5cm liian korkealla. :D Seuraavaksi pitäisi tuota hihan istumista säätää vielä jonkun verran..
Viides väri: Pastellisävyt
Ylläripyllärinä tuli vielä huhtikuun viimeisille päiville oma "väri", mikä tahansa pastellisävy kelpasi. Ylläri siis siksi, että minä ainakin kuvittelin haasteen jo päättyneen, mutta totta tosiaan, kyse oli kuukausihaasteesta ja vielä viimeisille päiville alkoi oma viikkonsa. Tämä osuus haasteesta meinasi jo jäädä tekemättä, kunnes vappuaattona kyläreissulta puolenyönmaissa iski yks kaks jostain inspiraatio. Ja kai tuo nyt pastellisävyihin tuo vaaleansininen käy, käyhän?
Ensin ajattelin että kaivan kankaan aamua varten odottamaan. Että mitä tuosta, vaikka haasteeseen ei enää tuotos kelpaisi. No, kaivoin kaavatkin. Sitten totesin että äkkiäpäs minä tuon leikkaankin valmiiksi. Hihakaavaa etsin tovin, totesin sen kadonneen ja ajattelin ensin mennä nukkumaan. Kello oli yöllä yhden maissa tuohon aikaan ja arvatkaapa vaan mihin päädyin sen nukkumaanmenon sijaan. Ajattelin, että jospa äkkiä kokeilen että osaisinko piirtää kaavan. Piirsin ensimmäisen version. Muistelin Mallikelpoinen-blogin Emmin ohjeita, joiden perusteella aloin viivoja kaavapaperille piirrellä. Kaaren muotoa ihmettelin tovin, sitten muistin lauseen "piirrä kauniin näköinen viiva" tms. No piirsin. Leikkasin kaavan, mutta jotenkin se näytti vähän oudolta. Sen myötä muistin Emmin sanoneen, että "jos se näyttää oudolta, se ei todennäköisesti toimi. Jos se näyttää hyvältä, se todennäköisesti voi toimia". Tai sinnepäin. No. Tuumasta toimeen, osin samanlainen, osin erilainen. Keksin leventää hihaa yläreunastaan (joo sanasto on aivan hukassa... eniveis..). Alkoi näyttääkin hyvältä. Mittasin vielä reunat, että sopivat Hoops-paitakaavan etu- ja takakappaleisiin mitoiltaan. Leikkasin sitten vielä hihatkin. Tässä vaiheessa totesin että ei se ompelu ole enää mikään suuri työ, joten surautin koko paidan valmiiksi sitten vappuyönä. :D
Yllätys oli järin suuri, kun tyttö aamulla paidan vetäisi päälleen: hiha näytti hyvältä päälläkin! Vähänkö on ollut pro fiilis tänään. :)
Pienen pitsirusetin laitoin kaula-aukkoa somistamaan.
Sellaisen värinen oli minun huhtikuuni. Toukokuu alkoi yllättäen ikkunan takana näkyvällä lumisella maisemalla. Josko se kesä väriloistoineen kuitenkin kohtapian jo kolkuttelisi vähän enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti