Koneet on laulaneet

Viime viikolla totesin pienemmän tytön vaatekaapilla ikävän tosiseikan. Sieltä löytyi tasan kaksi sopivaa bodya. Molemmat olin juuri hetki sitten tehnyt. Vanhat ovat yhtyllättäin jääneet pieniksi tai vähintäänkin nafteiksi. Hetken mietin että mistäs bodyt. Kuitenkin viimeisimmästä lasten ottobresta löytyi tosi kiva bodykaava, jota vähän muokkailemalla sain tosi kivasti tytölle sopivan mallin. Laatikot pursuavat mitä ihanampia kankaita ja vapaaviikonloppu oli tulossa... Ei muuta kuin leikkaamaan ja ompelemaan! Lauantai-illalla leikkelin, sunnuntaina ompelin ja tänään viimeistelin.

Tällaista syntyi:

Ikean kangastussilla värittelin vähän yksityiskohtia kun ensin tuntui jotenkin pliisulta tämä.

Pupukankaaseen oon ihan inlöööv! <3

Hauskoja "merkkejä" syntyy leikkaamalla kankaasta sopivan kokoinen lappunen ja leimaamalla haluttu teksti. Tämän kankaan jämistä leikkelin ja leimasin näitä useammankin varastoon odottamaan käyttöä.

Paapiin siimeksessä-jersey ei ensin herättänyt suuria tunteita, lähinnä kuosin suuren koon vuoksi. Sitten näin pienelle lapselle tehdyn vaatteen ja rakastuin. Vaihtokaupassa sain palan itselleni ja ihmeen kaupalla sain siitä mallailtua bodyn niin että kuviot osuvat etu- ja takakappaleelle tosi kivasti.

Sama takaa päin... Nuo puput on ihanat. Että meillä on Suomessa taitavia kuosisuunnittelijoita!

Viljamin puodin Kuokkavieraiden materiaali on aivan käsittämättömän ihanan tuntuinen: jämäkkä mutta pehmeä ja joustava! Olispa kaikki kankaat tällaisia. Oli helppo ja kiva ommellakin. Tämä kangas on marinoitunut kaapissa jo keväästä lähtien ja viikonloppuna äkkiä tämän olemassa olon muistin. Ensin se oli hukassakin - ei meinannut löytyä yhtään mistään. Kaapin perältä sitten lopulta tupsahti esiin kaiken alle hautautuneena.

Osaan laitoin laput sivusaumaan.

No kun isosiskollakin on Hello Kitty-paita niin kai sitä pikkusiskonkin pitää saada. Siskon paidasta jääneestä loppupalasta syntyi tämä body. Tähän piti alunperin tulla punaiset resorit, samaa väriä kuin nuo rusetit. Etsin ja etsin ja etsin. Ei löytynyt. Totesin sitten todennäköisesti käyttäneeni sen loppuun. Tänään sitten löytyi: oli tippunut pyykkikoneen taakse, eikä sitä oltu koskaan esipestykään. :D

Hipun puutarha-jerseyn ostin heti kun ne tulivat Paapiille myyntiin, molemmissa väreissä ajatuksena tehdä niistä pienemmälle tytölle jotakin ihanaa. Pätkäisin bodykaavan ja tein mekkobodyn. Kanttasin reunat tumman violetilla/tummalla luumun värisellä resorilla, sillä olen aiemmin tehnyt leggarit saman värisestä trikoosta. Josko niitä voisi käyttää parina. 

Laatikoita kaivellessa tuli vastaan jo unohtamani musta joustocollege. Tein siitä miehelle viime jouluksi hupparin ja jätin ylijäämäpalan odottamaan että tekisin siitä "jotain". Se oli semmoista ihanaa ohutta tosi joustavaa, semmoista "kivan" tuntuista. Bodyjen näpräämisen päälle teki mieli surauttaa jotakin helppoa ja nopeaa ja niinpä leikkelin jämäpalan housuiksi. Kaavat ihan omat! 

Toisissa housuissa on resori vyötäröllä ja lahkeensuissa, toisiin laitoin kuminauhavyötärön ja lahkeensuihin "resorit" samasta kankaasta.

Tässä vielä koko urakka yhdessä kuvassa:

Jee!

Tytöllä on taas sopivia vaatteita, kangaslaatioista tyhjeni ja sai pienempiä paloja hyvin käyttöön ja mikä parasta, sain ommella. Joku sanoi tätä joskus tärinäterapiaksi. Sitä se taitaa olla.

<3